Joonas Röppänen Kansallisvaltion kannattaja

Operaatio maakuntauudistus

  • Selkeää pässinlihaa?
    Selkeää pässinlihaa?

Maakuntavaaleja on kaavailtu pidettäväksi kuluvan vuoden lokakuun lopulla. Vielä jää nähtäväksi eteneekö maakunta- ja sote-uudistus suunnitelluilla tavoin – takapakkiahan niissä on otettu jo monta kertaa. Maakunta uutena hallintoportaana on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia nykytilasta käsin tarkasteltuna. Toisaalta uudistusten tulo on aiheuttanut positiivisia toimia julkisen sektorin tuottamissa palveluissa. Eri toimijat ovat joutuneet tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa. Julkiset toimijat on pakotettu kehittämään omaa toimintaansa ja prosessejaan – ovat itsekin ymmärtäneet, että jos joudutaan lähellekään jonkinlaista avoimen markkinan tilannetta, olisi siellä pärjääminen vanhoilla toimintamalleilla mahdotonta.

Maakunnan vastuulle siirtyy eri toimintoja eri tahoilta. Kuinka raju muutos onkaan yksittäisten kuntien kannalta maakuntakeskus Jyväskylää lukuunottamatta? Erinäisten uudistusten seurauksena Keuruulta on jo siirretty päätösvaltaa pois. Seututerveyskeskuksen myötä Keuruu on pelkästään maksajan roolissa voimatta vaikuttaa suoraan saamiinsa palveluihin. Terveyspalveluiden, eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kustannusvaikutus Keuruun kaupungille on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Karkeasti sanottuna noin neljännes Keuruun kaupungin vuosibudjetista. TE-toimistojen uudistuksessa Keuruun osalta palvelut uudistuivat siten, että TE-toimisto vietiin Keuruulta kokonaan pois. Puolustusvoimauudistus taas johti siihen, että Keuruulta lakkautettiin pioneerirykmentti.

Tällä hetkellä pelastuspalvelut Keuruulle tuottaa Jyväskylän kaupungin liikelaitos: Keski-Suomen pelastuslaitos. Näin on ollut Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen vuodesta 2004 alkaen. Terveydenhuoltolakia on myös uudistettu v. 2011 siten, että ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu on siirretty sairaanhoitopiireille. Tosiasiallista päätösvaltaa Keuruulla ei ole pelastus- tai ensihoitopalveluihinkaan ollut uudistusten jälkeen. Uudistukset eivät ole olleet kaikilta osin huonoja, mutta kaikissa painottuu vahvasti vallan keskittäminen ja sitä kautta päätösvallan karkaaminen kauemmaksi kuntalaisista.

Vaikka uudistusten voimaan tuleminen niillä esitetyillä suunnitelmilla ei ole vielä kiveen kirjoitettua, olen kuitenkin koko oman kuntapäättäjänä toimimiseni aikani joutunut varautumaan tuleviin muutoksiin. Vähitellen uudistuksiksi naamioitujen muutosten tuleminen on muuttunut konkreettisemmaksi. Tämä teksti on kirjoitettu keuruulaisesta näkökulmasta, mutta erilaiset uudistukset ovat näyttäytyneet samanlaisina valtaosalle Suomen kunnista. En voi olla pohtimatta, onko nyt tulossa olevat muutokset jonkinlainen Troijan hevonen, uudistusten kaapuun puettu lopullinen vallankaappaus kunnilta ja kuntalaisilta?

Päätösvalta karkaa entistä kauemmaksi ja kuntien vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin heikentyvät. Tämän ovat jo aiemmat uudistukset osoittaneet. Tulevilla maakuntapäättäjillä substanssiosaaminen ja maakuntien vastuulle siirtyvien alojen tuntemus ovat oleelliset pätevyysvaatimukset, kun hallittavat kokonaisuudet kasvavat kuntatasolta maakunnan tasolle. Pelkkä paikallistason politiikan hallinta ei enää riitä. Kuntalaisen näkökulmasta maakuntavaalit tulevat olemaan ainoa konkreettinen tapa vaikuttaa siihen, että joku jossain tekee päätöksiä tavallisen ihmisen puolesta – silloin on alan oikea ymmärtäminen melkoisen merkityksellistä. Toimintojen keskittyessä myös esteellisyysasiat tulisi huomioida ja ennakoida.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat